Elli on tässä viikon aikana kasvanut ja kehittynyt hurjasti. Aluksi purenta oli vielä vähän heikkoa, mutta ilmeisesti puruluut ja -häränkorva ovat tehneet tehtävänsä ja leuat ovat vahvistuneet. Elli huomasi kuinka kätevää on kun minä pidän häränkorvasta kiinni ja se saa sitten purra ja vetää sitä. Jos irrotan siitä, niin Elli tuo sen takaisin käteeni tyyliin pidähän nyt kiinni siitä, jotta saan järsittyä sitä. "Mäyrännahkaa", joka on tehty fleecestä, Elli purauttelee, kiskoo ja härisee kuin vanha tekijä.

Tein Ellille yhtenä päivänä talvitakin, makuupussipatjan ja sen mäyrännahan. Takista tai oikeastaan manttelista tuli hieman liian pitkä ja isäntä väittää sen näyttävän lähinnä pannulapulta, eikä suostu laittamaan sitä Ellille. Pihalla on ollut sen verran kylmät kelit ettei sinne juuri kuonoaan ole uskaltanut laittaa. Pari kertaa olemme kuitenkin sielläkin käyneet ja tytteli värisee vilusta, vaikka olisikin kiinnostunut ulkona peuhaamisesta. En kuitenkaan halua vilustuttaa sitä joten muutama minuutti kerrallaan riittää. Kun pakkanen laskee, niin tulee hyytävä tuuli, harmittaa moinen. Isäntäkin sai jo Ellin sängyn tehtyä. Tai puuttuuhan siitä vielä pohja, mutta laitoin sinne jo patjan. Tarvinneeko koko pohjaa, olis helpompi siivota.

Uusi epäonnistunut palttoo, sisäpuoli fleeceä, päällinen ruutukangas, reunat kantattu, ilmiselvä pannulappu:

 

Leikki se on koiravauvankin työtä:

Viisas koira nörtteilee:

 

Sylivauva:

Luupsuteline:

Luolakoira Elli virahtaa "luolaan" niin, että kintut vaan rapisee, luolana taittopatja:

Elli tutustumassa uuteen isin nikkaroimaan punkkaansa, eikös ole upea:

Loppuun vielä aamurusko meillä: