Tänään koitti sitten se kauan kaivattu päivä. Haimme Ellin kotiin. Olimme aamulla jo yhdeksän aikaan perillä, emä otti meidät hyvin vastaan kuten aiemminkin, mutta taisi kuitenkin aavistaa mitä on tekeillä. Se oli trimmattu lähes kaljuksi ja näytti oudolta, no piankos ne karvat taas takas kasvaa.

Kasvattaja tarjosi taas kahvit ja teet,  juttelimme koiranhoidosta ja täyttelimme paperit. Mukaan saimme kassillisen tavaraa: oli lelu, harja, ruokakuppi, talutushihna ja nivaska oppaita ym. Lisäksi saimme aimo annoksen ruokaa mukaan; pentuneuta ja pussillinen muroja. Niillä pärjäämmekin hetken aikaa. Kiitos kasvattajalle!

Kotimatkalla Elliltä pääsi poru. Pari kilsaa kun oltiin ajettu, se alkoi eikä tauonnut ennenkuin loppumatkasta pieneksi hetkeksi. Kotiin päästyä se lakkasi kun oli niin paljon ihmettelemistä. Leikeimme kunnes väsy tuli ja hyvän aikaa se paapasikin. Elli saa neljä kertaa päivässä ruokaa ja hyvin se maittoikin kun heräsi ensimmäisiltä nokosiltaan uudessa kodissa. Tässä hieman kuvasatoa lähdön tunnelmissa, viimeisen kerran yhdessä koko porukka:

Elli, pikku nahkanapa:

Nypitty:

Taas se kiinnostava kamerapussukka:

Harja on mielenkiintoinen vempain:

Sitten iski väsy, pieni sykkyrä:

Pentukassin sisältöä: