Lähdimme torstai-illalla Hankoon miehen veljen luo kylään. Tarkoitus oli lähteä vasta perjantaiaamulla, mutta koska mies tuli aiemmin iltavuorosta kotiin, päätimme lähteä yötä vasten ajelemaan. Myös molemmat poikamme tulivat mukaan. Vaikka päivän kuumin porotus oli jo ohi, oli meillä takakopperolaisilla melko kuuma. Kattoikkunakin oli puoleksi auki, samoin etusivuikkuna, että tuli hieman vetoa, muuten olisi kyllä läkähdytty. Asuntoautomme on sen verran vanhaa mallia ettei silloin vielä ollut autoihin edes keksitty ilmastointilaitetta. Elli pötkötti toisella penkillä, en laittanut sitä turvavöihin. Meinasin kyllä, mutta auton oma turvavyö ja Ellin tyrvavyö yhdessä olivat liian pitkiä että siitä olisi ollut mitään hyötyä. Eikä sitä pystynyt enempää lyhentämään. Olisi myös varmaan Ellillä ollut turhan kuuma topatuissa valjaissaan. Toivoin parasta, pelkäsin pahinta mutta hyvin kaikki meni kuumuutta lukuunottamatta. Vettä oli Ellillekin tarjolla koko matkan ajan, mutta ei vaan neidille kelvannut, oli tainnut lämmetä liiaksi. Tein sitten välillä niin, että kastelin sormeni ja Elli nuoli sen. Mitenköhän koiran saisi juomaan matkustettaessa, sillä aiemmat koiramme olivat samanlaisia. Yksi joi kun laittoi pari muroa vesikippaan, yritti onkia ne sieltä, mutta Elli on nirsompi ruoan suhteen. Yksi jalottelupysähdys oli mennentullen.

Pääsimme perille ennen puoltayötä, istuimme siinä hetken sisällä ja painuimme sitten autoon nukkumaan yksi toisensa jälkeen. Aamulla isäntäväki vielä nukkui ja me päätimme lähteä vähän tarkastelemaan Hankoa, paljonko se on muuttunut viime kesästä. Kävimme Hangon "takarannalla" eli pienvenesatamassa. Siellä lähdimme pienelle kävelyretkelle, että Ellikin pääsi vähän jalottelemaan. Sataman perällä oli laajennus meneillään. Poika yritti Elliä uittaakin rannalla, mutta eipä kelvannut Hangon merivesi tyttelille. Ajelimme sitten vielä kaupungin toisellekin puolelle, menimme Kasinonrannan ohikin. Siellä näkyi jo uimareita. Kaupasta haimme vielä evästäydennystä ennenkuin palailimme tukikohtaan eli velipojan pihaan. Lauantaiaamulla sitten lähdimme takaisin kotiinpäin. Koska miesväen tukanjuuret olivat senverran kipeät, päätin minä ajaa takaisin. Vaikken kauheasti olekkaan sillä ajanut, onnistuin kuitenkin siinä. Jopa Salon läpi pääsimme tyylillä. Inhoan ajaa isolla autolla kaupungissa, kun siellä on liikennevaloja ja yleensäkin se liikenne on hektisempää kuin maantieajossa.

Mäyräkoira tarkkana.

Elli hyppäsi omin luvin pöydälle.

Mitä, haiseeko täällä Hangon keksi?

Hei, mikä tuolla on? Onko se Hankolainen piski, osaakohan se suomea vai puhuuko se Hankoa?

Elli isoveljineen lenkillä.

Vesi on kylmää, ei kiitos!

Pienvenesatama.

Boring. Hei, tuanoi, viittisiks leikkii mun kans.

 
Jee, se heitti sen, mä haen sen, jippii, kivaa, not so boooring any more.

Uimanlähtijöitä.

Tarjoilija, keitossani on muurahainen!

Apua, Hangossa on sotatila. Hangon kunkku on hillunut puolialastomana räkäkännissä jossain hämyisessä pornobaarissa ja nyt kunkun serkkupoika on kypsynyt hänen epämääräiseen maineeseensa. Hän on päättänyt pelastaa Hangon maineen ja syöksee armeijan suosiollisella avustuksella kuninkaan pois vallasta. Toki hän pitänee sitten itse kruunun ja asettunee ehdolle kuninkaanvaaleissa jonka ainoa ehdokas hän on. Hangon kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa kun valita kunkun serkusta uusi kunkku. Tosin tämä tietää vaikeita aikoja, sillä serkkukunkku on aikeissa nostaa veroja viisinkertaiksi. Ja melko perso hänkin on pornahtaville naikkosille...taitaa jatkua sama riekunta entistä pahempana aamusta iltaan, päivästä toiseen, viikosta toiseen, jne.

Öh, mitä pahaa me ollaan tehty, me ei liitytä mitenkään tuohon Hangon kunkkuun, ei olla sukua, ei. Parkkeerasivat pirut viereen, kun kävimme Liiterissä (Lidl). Taisivat tulla hakemaan Ellin nuorempaa isoveljeä, joka menee heinäkuussa armeijaan.