MATKALLA:

Ohops. Taisi vähän vierähtää aikaa edellisestä postatuksesta. Syy: kiire? laiskuus? saamattomuus? inspiraation puute? yhdistelmä edellisistä? Mene ja tiedä, tässä sitä nyt taas ollaan. Ja tarttis siis jotain tähänkin pläjäyttää. Asiaan. Käytiin miehen siskon luona Alavieskassa, ei ollakkaan siellä asti aikoihin käyty. Tosin nytkin oli aikataulu rajallinen, ajoittui heinäkuun viimeiselle viikolle ke-to, perjantaina piti jo olla kotona. Elli ei päässyt mukaan, vaan isoveli tuli pitämään tönöä pystyssä ja tytsille seuraa. Tää postatus nyt ei varsinaisesti tähän blogiin kuuluisi mutta pistänpä kuitenkin.

Tällä kertaa emme ajaneet rantatietä, vaan lähdimme Parkanon kautta tosin jossain vaiheessa nüvi kuitenkin ohjasi meidät Kokkolaan. Koska meillä ei sattunut olemaan paperikarttaa, emmekä netistäkään huomanneet reittiä tarkemmin lähtöhulinassa tarkastaa, päätimme totella nüvia. Ukkeli ajeli harvinaisen rauhallisesti varsinkin alkumatkasta. Lähdimme matkaan aamulla viiden maissa ja perillä olimme muistaakseni puoli kymmenen tai puoli yhdentoista aikaan. Olin ilmoittanut saapumisajaksemme 12 mennessä, eikä sisko ollutkaan kotona, sillä hän odotti meidän saapuvan myöhemmin. Lähdimme sitten käymään Ylivieskassa Kärkkäisellä. Siellä oli niin paljon nähtävää ja ostettavaa, ettei sieltä meinannut selviytyä ollenkaan pois. Vihdoin iltapäivän puolella pääsimme siskon luo.


Alkumatkasta Jossain Niinisalon ja Parkanon välillä, aamun alkua.


Aakeeta laakeeta peltomaisemaa.


Oho, tämmösiäkin näkee vielä. Näistä tulee Danoninoa ;)
(Torniossa on kuulemma 1000 lehmän navetta!!!)


Näinkin voi mainostaa - ei vaan löydetty, kun ei arvattu kauheasti sivuun poiketa, eikä myöhemmin enää ollut havaintoa uudesta opastesta tarkemmasta sijainnista. Olis poikettu!


Lieniskö ed. kuvassa mainostettu paikka ollut Kokkolassa?


Jossain matkan varrella.


Powerparkkikin ehti vilahtaa matkan varrella. En oo ikänä ollut, enkä ollut nytkään. Olen aina kuvitellut että se on jossain keskellä korpea, mutta se olikin ihan tien vieressä, jonkun asutuskeskuksen läheisyydessä. Olikohan Seinäjoen ja Lapuan välillä, vaiko peräti Lapualla. Lapuasta tulikin mieleeni, että olen vanhempieni kanssa ollut pikkutyttönä katsomassa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkiä. Tosin en muista pääsikö sinne ihan kovin likelle, mutta myrsky oli riehunut ja kaatanut puita matkan varrella. Isällä taisi siihen aikaan olla Mini ja ah, kun mä hurahdan jos vielä jossain näen sellaisen vanhanaikaisen Minin. No, nyt meni kyllä asian vierestä.


Kirkko matkan varrella, mutta missä?


Mikähän rakennelma tuokin on, ei kai sentään kirkko?

ALAVIESKASSA:

(Kuvat siskon luvalla)

Sisko on käsityöihmisiä ja oli tehnyt tämän ihanan mäykyn jo ajat ennen meidän Elliä.


Mäykky (oik.) ja seropi (vas). Huomaa yksityiskohdat: timanttikaulapanta ja talutushihna seropilla, sekä rusetti mäykyllä. Ja nää siis oli sellasia miniatyyrikokoisia.


Eikä siinä vielä kaikki, vaan sitten löytyi vielä lauma erilaisia virkattuja miniatyyrihahmoja.
Oma suosikkini oli tyttöpossu jolla oli bikinit, aurinkolasit ja hattu, ja jopa napa!
Se ei näy kuvassa kovin hyvin, sillä sen edessä on yksi valkoinen hahmo.
Täytyy olla näppärät sormet, että saa tällaisia max 10 cm korkuisia hahmoja väkerrettyä. Upeaa!


Laukkuun on käytetty vanhoja cd-kasetteja.


Sisko (kuvassa oik.) oli laittanut meille ruoan kun tulimme, mutta illalla kävimme hänen toisen tyttärensä luona syömässä ja iltaa viettämässä. Kiitos vielä kerran ihanasta illasta, hyvästä ruoasta ja saunasta! Tällaisella autolla saimme sitten tyttären mieheltä kyydin takaisin siskon luo.


Seuraavana päivänä kävimme uudelleen porukalla Ylivieskassa mm. Kärkkaisellä.
Poikkesimme myös kuvassa näkyvän myllyn lähellä olevassa ravintolassa, nimeä en muista, mutta sain sieltä varmasti maailman parhaimman sitruunalohiannoksen. Nam, vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksestakin.


Tältä sillalta kuvasin ed. myllyn.


Joki myllyn toisella puolella.

OSTOKSILLA:


Kärkkäiseltä löysin itselleni tämän mustan tunikan sekä kuvassa "huivina" olevan HADin jota pidän ikäänkuin pantana varsinkin tämän tunikan kanssa. Alle valkoinen T-paita ja valkoiset legingsit. Päällä ne näyttävät paremmalta, mutta sattuneesta syystä jätän itseni kuvaamatta. Jopa isäntäkin kehui asua, ja se on paljon se!


Enpä voinut välttyä pinkiltä HAD-pannaltakaan :)


Ylivieskalaisesta laukkuliikkeestä löytyi "Rock-laukku", joka harmikseni hajosi miltei heti kättelyssä takana olevan vetoketjun kohdalta. Meinasin viedä suutarille, mutta päätinkin nuukuuksissani yrittää korjata itse liimalla. Sain sen melko siististi, saas nähdä kauanko kestää.