Viime uutena vuotena Elli oli ihan pikkuinen tytöntyllerö ja huolenaiheeni silloin olikin sen suhtautuminen uudenvuoden paukkeeseen. Tästä voit lukea miten se silloin sujui. Tänä uutena vuotena mietein samaa, mutta mitään ongelmaa ei ilmennyt. Kävin vielä pienellä lenkillä typyn kanssa n. kahdeksan aikaan illalla ja silloin kuului jo aika paljon pauketta, ei ihan vieressä, mutta aika kovaäänistä kuitenkin. Pari kertaa Elli aluksi pysähtyi katsomaan, mistä suunnasta ääni kuului, mutta kohta äänet jo lakkasi kiinnostamasta ja koira keskittyi nuuskimaan lumenhinuun painuneita koiranjälkiä. Poika pissatti vielä myöhemmin, lähellä 24.00:ää, vaikka pauke oli silloin jo melkomoinen, mutta sillä ei tuntunut olevan vaikutusta tytsiin. Sikäli ihmeellistä, että Elli on kyllä muuten aiempia koiriamme huomattavasti arempi. Mutta lieniskö sillä vaikutusta, että olemme joskus käyneet ampumaradan lähellä kulkevalla vanhalla junaradalla lenkillä. Kerran radalta sitten kuului harvakseltaan ampumisääniä. Aluksi Elli pysäsi kuuntelemaan ehkä hieman säikähtäneenä tai yllättyneenä. Elli katsoi minua ja sanoin sille innostavasti "mikäs se oli, mennääs katsomaan". Eli ehkä se että itse vaikutin paremminkin innostuneelta kuin pelästyneeltä, vaikutti koiraan. Mentiin hiukan äänen suuntaan. Välillä oli aina pitkä tauko, kuulimme laukauksen ehkä n. kolme-neljä kertaa koko sinä aikana kun lenkkeilimme siellä. Myös muulloin, lenkillä tai pihassa ollessamme jos kuulemme jonkin oudon äänen, jota Elli jää ihmettelemään, pyrin olemaan innostunut äänestä. Mikäs se oli? Mistäs se ääni tuli? Mennääs kattoon! Ainakin meidän tapauksessa tuntuu tepsivän.

Tiedän, että joillakin koirilla kuitenkin on ollut uutena vuonna ongelmia paukkeen suhteen. Todella harmittavaa, että osa juhlakansasta ei välttämättä ymmärrä vahingoittavansa herkän koiran psyykettä. Tai ei välitä siitä. Paukkuarkuuteen saattaisi kuitenkin löytyä ratkaisu tällaisen CD:n muodossa.

Tässä vielä samalta sivustolta ohjeita paukkuaran koiran omistajalle uuden vuoden aatoksi. Tosin vähän myöhässä, mutta ehkä ensi vuodeksi.
(Muoks. 30.12.2012 Itse asiassa tuolla sivustolta ei enää löytynyt tätä artikkelia, mutta onneks olin näitä ohjeita tänne kopsannut)

1. Älä rankaise pelokasta koiraa, sillä rangaistus vain vahvistaa koiran käsitystä siitä, että tilanne on pelottava.
2. Älä tyynnyttele pelokasta koiraa äläkä itse hätäänny koiran pelosta, koska tällainen käytöksesi palkitsee koiraa – se saa huomiosi.
3. Älä välitä koiran pelokkaasta käyttäytymisestä, jos pelkoon ei ole todellista syytä. Käyttäydy itse reippaasti ja iloisesti.
4. Tilan, missä koira oleilee, pitää olla turvallinen myös silloin, kun se säikähtää ja pakenee pelottavaa ääntä.
5. Kun vuoden vaihteen paukutus ja lopulta ilotulitus alkavat, oleile koirasi kanssa huoneessa, joka on rauhallisin. Peitä ikkunat, ettei koira näe rakettien välähdyksiä ja muita sille pelottavia asioita. Älä jätä koiraasi yksin.
6. Älä itse välitä äänistä ja yritä siirtää koiran huomio mukavaan tekemiseen (leikit jne.).
7. Oman koirasi tuttu koirakaveri, joka ei pelkää ääniä, voidaan kutsua kylään uutena vuotena. Jos omaa koiraasi alkaa pelottaa, leikki rohkean koirakaverin kanssa saattaa auttaa voittamaan pelon ja koirasi saa esimerkin toivomastasi rohkeammasta käytöksestä.
8. Käytösterapiassa käytetään eilaisia ääniä sisältävää CD-levyä (Hui kauhistus! – Sounds Scary!), jonka käytöstä voi kysyä neuvoa eläinlääkäriltäsi.

Ja muahan ei paukut pelota, mä leikin vaan joululahjahiirulaisellani!